Huolehdi kuulostasi

Huolehdi tulevaisuudestasi - Kuulo ei uusiudu !

Korva on ihmisen kuulo- ja tasapainoelin. Se muodostuu ulkokorvasta, väli- eli keskikorvasta ja sisäkorvasta. Nämä osat kehittyvät jo varhain sikiökaudella. Ihminen kuulee äänet sisäkorvan aistinkarvasolujen avulla. Näitä soluja on yhteensä yli 30 000.

lue lisää

Onko kuulosi jo heikentynyt

Kuulon apuvälineet kattavasti meiltä !

Saatu kuulovaurio on pysyvä. Korvan kyky kuulla korkeita ääniä, esim. heinäsirkansiritystä, heikkenee ensimmäisenä. Myöhemmin kuulovaurio laajenee kaikille taajuusalueille. meluvaurio ei näy ulospäin, siksi se havaitaankin usein liian myöhäisessä vaiheessa.

lue lisää

Kauttamme uusimmat kuulon apuvälineet

Aviso tuotevalikoiman langattomat apuvälineet,Lisa Tuotevalikoimasta apuvälineitä

Aviso ja Lisa tuotteet edustavat korkelaatuista kotimaista tuotekehitystä. Molemmista sarjoista saatavana yksilöityjä kokoonpanoja. 

lue lisää

Palvelut

hakusana luettelo

 ·Audio & Kuulo · Audiometrit · Auriosskooppi ·Apuvälineet · Aviso · Akustinen puhelinlähetin · Bellman · laturi · Bellman itkuhälytin · Bellman ovilähetin · näppäinlähetin · Bellman puhelinlähetin · cresendo 50 · Combi · elohopeamittarit · ECHO silmukkavahvistin · Grason Stadler GSI · Galvaninen puhelinlähetin · Galvaninen ovikellolähetin · hienomekaanisetlaitteet · herätyskelloja · Hälyttimet · Hälytyslähetin · instrumentit · ·Itkuhälytin · Infralight · Inrapuna liiketunnistin · kalibroinnit · kartta · kuulaitehuolto · kuulonapuvälineet · La -215 · LA –60 · langattomat järjestelmät · laryngosskoopit · Lisa · lisa-TV-Link · Lisälaitteet · lähettimiä · melutasot · monikanavalähetin · Oscilla 950 · Otto Hiltunen · Ovikellopainike · palovaroitin · palvelut · palvelusilmukka · paristot · pienoisaudiometri · KP10 · piirturit · puhelinvahvistimia · radiolähettimet · sakset · sound therapy system S-650 · sibelmed · Seulonta-audiometri · sähköposti · Säätimet · tegner · testerit · ultraäänilaitteet · yritys kuvaus · ·yhteistyökummappanit · vastaanottimia · verenpainemittarit · äänitasot ·äänitasomittaukset · äänieriöt · huolehdi kuulostasi · melu ja tinnitys ·

 

 

melu

Melun aiheuttamia haittoja ovat kuulon aleneminen, korvien soiminen sekä unen ja keskittymiskyvyn häiriöt. Melun aiheuttaman pysyvän kuulonaleneman kehittymiseen menee tyypillisesti 25-35 vuotta. Pysyvää korvien soimista esiintyy erityisesti silloin, kun on altistuttu impulssimelulle.

Melu on merkittävä ammattitauteja aiheuttava altiste. Melun aiheuttamien ammattitautien määrä oli kaksi vuosikymmentä sitten yli 2000 tapausta vuodessa. Sen jälkeen määrä on laskenut tasaisesti alle tuhanteen tapaukseen vuodessa. Syynä tähän ovat melutyötä tekevien määrän väheneminen, automaatio ja kuulonsuojauksen tehostuminen.

Meludirektiivin (2003/10/EY) määräykset on julkaistu pääosin valtioneuvoston asetuksessa 85/2006. Asetuksen mukaan kuulovaurion vaara alkaa A-painotetun melutason ylittäessä 80 desibeliä (dB). Tämä raja on alempi toimenpideraja. Mikäli työpaikalla melualtistustaso ylittää ylemmän toimenpiderajan, 85 dB, työnantajan on huolehdittava siitä, että korvaan kohdistuva melualtistustustaso ei ylitä 85 dB. Vastaavat rajat huippuäänenpaineille ovat 135 Pa (137 dB) ja 200 Pa (140 dB). Korvaan kohdistuvaa altistusta voidaan vähentää suojaimilla ja työjärjestelyillä.
 
Mikäli ylempi toimenpideraja ylittyy, on työnantajan laadittava meluntorjuntaohjelma, jolla altistuminen korvakäytävästä arvioituna saadaan ylemmän toimenpiderajan alapuolelle.  Asetuksen mukaan ensin on arvioitava melutasot työpaikalla ottaen huomioon impulssimaisuus ja mahdolliset yhteisvaikutukset kemikaalien ja tärinän kanssa. Mikäli ylempi toimenpideraja ylittyy, on arvioitava, voidaanko melutaso laskea teknisin toimenpitein alle toimenpiderajan. Toimenpiderajan ylittyessä työntekijöitä on informoitava ja heille on annettava suojaimet, joita on käytettävä. Riskiä arvioitaessa on otettava huomioon melulle erityisen herkät ryhmät.

Äänenvoimakkuus ja kuulon suojaus

Meluimpulssien yläraja on 140 dB. Tämä on kaikkien äänien ehdoton raja.

Impulsseja pitempien äänten hetkellinen yläraja on 115 dB(A).

Neljälle tunnille tasoitetun äänenvoimakkuuden yläraja on 100 dB(A).

Jos tilaisuuden aikainen yleisön melualtistus tasoitettuna 8 tunnille ylittää 85 dB(A), yleisön saatavilla tulee olla kuulonsuojaimia ja yleisölle tulee antaa ohjeet suojainten käytöstä. Jos kuulonsuojaimia ei ole saatavilla, on siis pysyttävä tämän rajan alapuolella.

Kaksi ensimmäistä rajaa tuskin ylittyvät todellisissa tanssitilaisuuksissa. Aistinvaraisen arvion perusteella sanoisin, että neljälle tunnille tasoitettua 100 dB(A):n rajaa on joskus koeteltu, mutta se on harvinaista.

Tanssitilaisuuksissa joudutaan useimmin tekemisiin viimeksi mainitun 85 dB(A):n rajan kanssa. Musiikin kanssa ollaan yleisesti 80 dB(A):n yläpuolella, joten pelivaraa ei ole kovin paljon. Nyrkkisääntö on, että jos tavallinen puhe ei kuulu metrin etäisyydeltä, melutaso ylittää 85 db(A).


 

 


tinnitus

Korvien soimista kutsutaan lääketieteellisessä terminologiassa tinnitukseksi. Tämä on johdettu latinankielisestä sanasta tinnere , joka tarkoittaa soimista, kilinää tai hurinaa. Tinnitus voidaan määritellä ilman ulkoista syytä kuuluvaksi soimiseksi.

 

Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa 1998 tehdyn tutkimuksen mukaan Suomessa oli 740 000 huonokuuloista henkilöä. On arvioitu, että heistä noin 80 %:lla on myös jonkinasteinen tinnitus. Lisäksi tulevat henkilöt, joilla tinnitus ei johdu korvaperäisistä sairauksista/vammoista, vaan esimerkiksi verenkiertohäiriöistä, lihasjännityksestä niska- hartiaseudulla tai vääränlaisesta purennasta. Valtaosa edellä mainituista ovat ns. vaikeusasteen 1 tinnituksia (katso vaikeusasteluokitusta).

 

Kolmannen asteen ongelmia on noin 1 – 1,5 % :lla kaikista tinnituksesta kärsivistä. Vasta viime vuosina on tinnituksesta alettu puhua avoimesti. Tinnituksesta kärsivät ovat alkaneet perustaa omia potilasyhdistyksiään, sekä tukiryhmiä ympäri maailmaa.Tarve näihin tukiryhmiin on suuri, ja niin kauan kun kliininen lääketiede on kykenemätön parantamaan tinnitusta tulevat yhdistykset ja tukiryhmät jatkamaan toimintaansa.

Tinnituksen vaikeusasteluokitus

 

 

Vaikeusasteen 1 henkilöt, joilla katsotaan olevan lievä tinnitus, selviävät yleensä vaivoistaan suuremmitta ongelmitta. (Enemmistö)

Vaikeusasteesta 2 kärsivillä esiintyy nukahtamisvaikeuksia.

Vaikeusasteesta 3 kärsivien koko päivittäinen elämä on häiriintynyt, tinnitus on tunkeutunut syvälle tietoisuuteen ja aiheuttaa keskittymisvaikeuksia sekä vaikeita uni-ongelmia.

Tästä luonnollisesti seuraa vaikeuksia työ- ja sosiaalisessa elämässä. (1.5-2% väestöstämme) Tinnitus aiheuttaa monenlaisia ääniaistimuksia.

Suhinan kanssa tulee paremmin toimeen kuin esimerkiksi sirkkelin äänen kanssa. Kun puhumme vaikeusasteesta kolme (3) ovat äänet haitallisia ja voivat pahimmassa tapauksessa johtaa jopa itsetuhoon. Lääkärit puhuvat tinnituksesta oireena mutta oire voi joskus olla paljon vakavampi asia kuin sairaus. Voimme noin karkeasti ottaen päätellä ääniaistimuksista syyt jotka tinnituksen aiheuttavat. Korkea taajuuksinen vinkuva tai soiva ääni johtuu melusta, lihasjännityksestä tai vaikkapa purennasta.

Matalataajuiset äänet, kuten jumpsutukset tai humina/suhina, sekä sirinä-tyyppiset ääniaistimukset puolestansa johtuvat melkein poikkeuksetta ongelmista verenkierrossa. Melusta, liikenneonnettomuuksista tai väkivaltaisuudesta johtuvaa tinnitusta ei nykytietämyksen mukaan voida parantaa. Ääni on tällöin pysyvästi tasaisen voimakas eikä vaihtele, kun taas esimerkiksi verenkierrosta tai lihasjännityksistä johtuvaan tinnitukseen voidaan saada apua - tai ainakin helpotusta.

 

 

 

Audio & Kuulo · Linnankatu 35 20100 Turku 10 ·Tel. (02) 251 6238 · audiokuulo@gmail.com

.